2. LIIKUNTA Fibromyalgia polkuni 15 keinoa sairaudesta kynnyksen yli terveyden puolelle

Hyvää sunnuntai aamua rakas lukijani, kyllä sillä keittiö väellä oli aamu hupia joiden keittiön ikkunan edessä tupsahdin aamulenkillä polviasentoon, koira onneksi pysyi hallinnassa, eikä hänellä ollut osuutta asiaan. Möngersin sieltä kepeästi ylös kuin tyttönorsu hippasen huvittuneena.

Meillä on Oulussa tällähetkellä melko mielenkiintoinen keli ulkoilla. Meni ensi reilusti plussalle ja nyt on pakkasella, joka tarkoittaa että on hippasen liukas, eli olkaa varovaisia.

-hoida itseäsi kokonaisuutena-

Liikunta on tullut pysyäkseen elämääni sen jälkeen kun fibro alkoi ottaa minusta otetta oikein kunnolla. Olen kyllä elämässäni liikkunut, mutta en läheskään näin säännöllisesti ja joka päivä kun nyt, siitä mun on myös kiittäminen koiraani, joka pakottaa lähtemään vähintään kolme kertaa päivässä. Sen lisäksi että liikunta pitää lihakset kunnossa, se vaikuttaa mieleen positiivisesti. Kuuntelen paljon äänikirjoja ja tälläkin hetkellä minulla on kesken niitä neljä… Pippa Laukka - Hyvinvoiva nainen, Ilona Rauhala - Kokonaiseksi, Maaret Kallio Lujasti lempeä ja Tuomas Erikson - Idiootit ympärilläni ja näistä valitsen aina fiilikseen sopivan kun lähden lenkille. Samalla kartutan omaa tieto tasoani ja saan mahdollisesti vinkkejä sekä näkökulmaa itseni hoitamiseen, kokonaisuutena.

-löydä oma tapasi liikkua-

Fibroilijalle ei välttämättä suositella kehonrakennustason punttisali meininkiä, itselläni ei ole kokemusta, joten en voi suorilta sanoa että on huono homma. Lihashuolto on tärkeää vaikka ei olisi fibrokaan, sillä se antaa edelletykset sitten vanhetessa pärjätä paremmin. Fibroahan on vuosikaudet pidetty reumatauteihin kuuluvana, vaan sitähän se ei ole ja uskon että sinäkin sen jo tiedät, että kyseessä on neurologinen sairaus ja tässä eräs Britannian ”Your health, your choices” määritelmä:

Fibromyalgia, jota kutsutaan myös fibromyalgian oireyhtymiksi(FMS), on pitkäaikainen sairaus, joka aiheuttaa kipua koko kehossa.

Fibromyalgian tarkka syy ei ole tiedossa, mutta sen uskotaan liittyvän aivojen joidenkin kemikaalien epänormaaleihin tasoihin

ja muutoksiin keskushermoston (aivot, selkäydin ja hermot) prosesseissa kehon ympärillä kulkeviin kipuviesteihin.

-venytellen notkeammaksi ja sorjemmaksi-

Venyttelyn olen itse kokenut ihan ehdottomaksi tavaksi pitää itseäni kunnossa, sitä pitäisi vaan tehdä enemmän ja useammin, koska se on myös loistava tapa myös muokata vartalon muotoja. Niin kurjaa kuin se onkin, niin valtaosa fibroilijoista (itseni mukaan lukien) on ylipainoisia ja koska kipuja on eritasoisia eri fibroilijalla, niin voi tuntua tosi paskalta kun sanon että ….. liikkukaa…. venytelkää…. vaikka sitten ihan vähän kerrallaan, mutta päivittäin - se on yksi parhaista tavoista antaa itselleen lisää elämän laatua fibroilijana.

Liikunta vaikuttaa myös positiiivisesti unen laatuun, joka meille fibroille on melkeinpä se number ONE!

-koneesi toimii moitteetta, kun hoidat itseäsi paremmin-

Pia

TULOSSA

Hyvät Käytöstavat - Minne ne ovat kadonneet laturaivon & someraivon edestä?

Ihanaa torstai aamua rakas lukijani, kevät on selkeesti tulossa, vaikka täällä Oulussa satoi yöllä taas pari senttiä lunta, mutta tuoksuu keväälle. Aamiaiseni tänään on vadelma-rahkakerrotuorepuuro - hei - se on syntisen hyvää ja ennen kaikkea terveellinen.

Taannoin kun olin taas Sarasvuon Jarin kanssa aamulenkillä, opin seuraavan lausahduksen 

-Käytöstavat ovat ihmisen näkymätön arkkitehtuuri-

Rakastuin tuohon sanontaan. Mielestäni nerokas ja olen hieman kateellinen etten itse tuota keksinyt. Olen aina sanonut ystävilleni että olen saanut kotoa yläluokkaiset käytöstavat ja on itsestäni kiinni että annan sen näkyä ulospäin.

-Ainoa heikkouteni on ääretön nopeus-

Ne jotka lukijoista tuntevat minut hyvin, tietävät että tuo lausahdus on kulkenut matkassani vuosikymmenet ja kaikki tietävät että kiroilu on ollut suurin paheeni - hah haa, eipäs olekaan enää. Sillä päätin että sen pitää vähentyä/loppua koska olen kolmen apinan Mummo, sekä siksi että sitä ei kotona opetettu niiden tapojen ohessa.

-Vuoden morottaja 2. sija-

Koska olen saanut hyvät tavat ja päättänyt noudattaa niitä, niin -Hyvää huomenta- on aamun ensimmäinen tervehdys. Vuosien varrella olen saanut huomata että osa vastaa iloisesti, mutta osalla naama on niin rutussa että kuuluu vain kireä pihahdus, se oli hänen tapansa toivottaa hyvää huomenta. Työpaikallani Turun konttorilla järjestettiin Vuoden morottaja äänestys ja tulin rimaa hipoen toiselle sijalle - KIVAA 👏

-Hymyssä on voimaa-

Hei rakas ystävä - hymyilethän aina kaupan kassalle? Sanothan hänelle lähtiessäsi "Kiitos hei"? vaikka hän palvelisi jo seuraava kun lähdet kasseinesi. Koitappa joskus, katso kassa henkilö silmiin hymyillen kun hän ojentaa kuittia sinulle ja sano kiitos - ilahdut itsekin kun toinen ilahtuu.

Vaikka et tarvitse kuittia, niin ota se, saat hyvän syyn antaa hymyn.

Voisin hyvin lanseerata valtakunnallisen "Hymytarra" kampanjan - miettikää kuinka paljon ympärillämme olisi enemmän ihmisen luomaa hyvinvointia. Ajattele, joillekin hymysi saattaa olla viikon ainoa hymy, eli pieni suun liike voimaannuttaa - uskomatonta.

-Ystävällisyys yhdistää * kommunikoi kanssa ihmisille-

Ole hyvä - Anteeksi - Kiitos - Sorry - Nähdään - muista nämä pienen pienet asiat, ne ovat tärkeämpiä kun se että tunnistat ruokapöydässä rapuveitsen.

Hyvät käytöstavat tarkoittavat hyvää vuorovaikutusta, vaikka kaikilla ei aina ole hyvä päivä, niin ei kannata provosoitua.

Myös hyvä johtaja on hymyillen jämäkkä ja kun on aika / tarve super jämäkkyydelle, niin hymyilyt sikseen, mutta hyvä johtaja käyttäytyy aina hyvin. Esimerkin voima on lähes yhtä suuri kuin hymyn voima.

-palaillaan-

Pia

Irti tupakasta 10 askelta

Suutelisitko tuhkakuppia? En minäkään, mutta 35 vuotta olin kuin tuhkakuppi, sitä ei itse lainkaan tajua miten kamalalle sitä haisee. Vaatteet haisee, hiukset haisee, kädet haisee - siis kaikki haisee ja sen tajuaa vasta kun on ollut vuoden verran itse polttamatta ja törmää tupakoitsijaan. 

Tumppasin viimeisen tupakin 17.5.2016 ja seuraavana päivänä korvasin sen sähköröökillä - kiitos tuolle keksinnölle, nyt sekin on jo jäänyt pois.... ilman tuota en varmaankaan olisi koskaan onnistunut.

Olin 15-16 vuotias kun aloitin tupakan polton säännöllisesti ja ensimmäinen lopetus kun aloin odottaa ensimmäistä lastani. Olin ilman tupakkaa tuolloin 3 vuotta ja muistan kun eilisen päivän miten se alkoi taas uudelleen. Aloitin opiskelun työn ohella ja kun tytär oli nukkumassa, isäntä iltavuorossa ja kaunis kesäilta niin tein läksyjä parvekkeella - mieleen läikähti että tähän passaisi kyllä tupakka erinomaisesti. Hippasin pari kerrosta alas ja pyysin ysäväperheeltä pari röökiä, hippasen ne katsoivat, mutta kaksi röökiä rikkaampana painelin kotiin. Istuin parvekkeen lattialle ja sytytin tupakan, suljin silmät ja nautin suunnattomasti, ai että miksi lattialle, noh se tässä naurettavinta onkin.... ettei vaan kukaan näe ja kerro isännälle. Siitä se sitten lähti salatupakointi, joka pikkuhiljaa muuttui julkiseksi.

Vuosien varrella olen lopettanut kymmenesti, ei sentään ihan sadasti kuitenkaan.... mutta siinä onnistumatta. Muistan miten joillakin lopettamiskerroilla näin niin hurjia painajaisia ja nukuin todella huonosti, ollen aamulla kuin nukkuneen rukous. Silloin mietin! Onko tämä sen arvoista? Vastasin itselleni helpottuneena - ei ole - ja aloitin uudelleen sillä seurauksella että painajaiset katosivat ja nukuin hyvin kuten ennenkin. Olin erittäin tyytyväinen päätökseeni.

Vuosikaudet aamut alkoivat isolla kupilla kaffetta ja terassille istumaan, siinä meni yhden röökin sijasta kaksi jopa kolmekin. Aamupalahan oli "syöty", pari mahti kuppia kaffetta ja nuo röökit, nyt voi ryhtyä muihin aamu toimiin. Vuodet kuluivat ja tupakointi lisääntyi, kunnes huomasin että poltan 50-60 tupakkaa vuorokaudessa, en laskenut paljonko kuukaudessa meni rahaa. Yhtenä kauniina kesäiltana istuin taas terassilla ja aloin kiinnittää huomiota seuraavaan... poltin tupakan... tumppasin, kesti 5 min ja sytytin uuden ja tämä toistui niin kauan kun istuin ulkona.  Jestas Pia, sä olet ketjupolttaja, sanoin itselleni.

En osannut kuvitella että koskaan pääsen tupakasta eroon, mutta päätin kuitenkin vähentää ja haastoin itseni -1 tupakka/päivä, tavoitteena päästä 20 tupakkaa päivässä kulutukseen. Hitsit soikoon, mä onnistuin ja huomasin polttavani vain puolikkaan ja jättäväni toisen puolen seuraavaan kertaan. Pääsin kuin pääsinkin tuohon 20 tupakkaa (1 aski) päivässä ja olin hirmu tyytyväinen ja sitten elettiinkin sitä aikaa kun mun tuttavapiirissäni moni paljon polttanut lopetti tupakoinnin ja hankki sähköröökin. Tuosta intoutuneena päätin hankkia itselleni tuollaisen kapistuksen ja voihan kökkö... "halpa&onneton" sähkörööki sylki makuainetta suuhun, yök! tämän seurauksena palasin takaisin tupakkaan kahden viikon jälkeen, kunnes sain ystävältäni konsultaatiota sähköröökaamiseen.

Ostin kunnollisen laitteen ja tilasin monta eri makua, joista sitten löytyikin mulle se mieleinen maku, siitä alkoi aika jolloin en päästänyt tuota timanteilla tuunaamaani aarretta silmistäni. Siisteintä oli että saatoin polttaa omassa nojatuolissani ja minähän poltin, vedin syvään ja hartaasti silmät suljettuina. Kohta rakastin tuota laitetta ja makua jonka olin siihen valinnut ja poltin paljon. En halunnut miettiä sähkötupakan "vaaroja" sillä olin lopulta 35 vuoden jälkeen päässyt eroon tupakasta ja vieroitusoireista.

Syksyllä 2017 lähdin ulkomaille ja sähkötupakka tietysti mukana matkalaukussa ruumassa, mutta perille päästyäni huomasin että nesteet olivat unohtuneet kotiin. Tuolloin mulla oli enää pelkkää nestettä, ei enää nikotiininestettä. Viikko ulkomailla vierähti ja pakkasin tuon timanteilla tuunatun ystäväni matkalaukkuuni todeten että, viikko meni vailla ainuttakaan imaisua. Pohdin hetken että mitenkähän kotona käy, mutta siihen loppui mun sähköröökaminen. Kotiin päästyäni pakkasin kaikki tavikkeet, tuota röökiä lukuunottamatta ja lähetin ystävälleni.

10 vinkkiä irti tupakasta:

1. Tahto - halu lopettaa
2. Osta kunnollinen sähkötupakka, se on hyvä investointi
3. Tutustu tarvikkeisiin
4. Valitse itsellesi mieleinen maku
5. Valitse nesteen nikotiinimäärä järkevästi
6. Loivenna nikotiinia, jos se tuntuu liian loivalta palaa takaisin
7. "Unohda" rööki kotiin kauppareissun ajaksi
8. Loivenna nikotiinia lisää
9. "Unohda" rööki kotiin työpäivän ajaksi
10. Siirry pelkkään makuun

Mitä huomasin noin vuoden kuluttua tupakoinnin lopettamisesta

1. Hajuaisti parani huomattavasti
2. Makuaisti parani
3. Aloin haistaa ketkä polttavat
4. Köhä loppui
5. Iho kirkastui
6. Kauppalasku pieneni

- onnea matkaan -

Pia

1. UNI - Fibromyalgia polkuni 15 keinoa sairaudesta kynnyksen yli terveyden puolelle

Hei taas rakas lukijani, tässä tarinassa kerron oman uneni laadusta ja siihen vaikuttavista jutuista.

Ilman fibroakin uni on ihmiselle kovin tärkeä. Omalla kohdallani huomasin sen viitisen vuotta sitten kun alkoivat iän tuomat kuumat aallot ja aivan kuin sormen napsautuksella uni muuttui levottomaksi. Ennen sitä olin aina nukkunut kuin tukki - laitoin illalla pään tyynyyn ja heräsin aamulla ja voin hyvin. Unenpuute nostaa tulehdus sytokiinien määrää veressä. Sytokiinit ovat elimistön puolustusreaktioiden keskeisiä säätelijöitä, ja kaikkien immuuni- järjestelmän solujen erilaistuminen, kasvu ja toiminnallinen säätely on sytokiinien ohjauksen alaista.

-vyöhyketerapiasta apua kuumiin aaltoihin-

Menin vyohyketerapiaan ja sain apua kuumiin aaltoihin ja reilu puolen vuoden kuluttua ne olivat poissa, jatkoin silti  vyöhyketerapiassa käymistä kaiken kaikkiaan vajaa kaksi vuotta. Jotenkin kuvittelin että vaihdevuodet tekivät muutoin unestani levotonta, vaikka kuumat aallot katosivat, mutta näin jälkikäteen ymmärrän että fibro nosteli päätään ja siksi uni oli huonoa.

-makuuhuoneen merkitys unenlaatuun-

Uneen vaikuttajia on liuta asioita ja kaikille varmasti omansa, mutta voin kertoa vain oman uneni tarinan. Illalla ennen nukkumaanmenoa tuuletan makuuhuoneen, jotta ilman on raikas ja pidän aina huolen että petivaatteet eivät pääse liian tunkkaisiksi. Melkeinpä läpi vuoden makuuhuoneen ikkunani on vähän raollaan yötäpäivää.

-nollaa mieli ennen nukkumaanmenoa-

Pyrin siihen että en anna mielen täyttyä isoista ja vaativista asioista, koska ne pörräävät päässä kuin kimalaiset, eikä uni tahdo tulla, aina en onnistu karkoituksessa. Harjoitan sellaista omaa mindfullnessiani, eli pyrin täyttämään ajatukset mukavilla asioilla ennen maate menoa ja toisinaan rentoutan itseäni ajatuksissani. Pahimpina aikoina kuuntelin rentoutusta, youtubesta löytyy loistavia rentoutusäänitteitä ja mm uneen tarkoitettuja, en laittele mitään linkkejä vaan jokainen voi käydä kuuntelemassa sen itselleen sopivimman äänitteen.

-lääkkeitä vai ilman?-

En ole koskaan syönyt nukahtamislääkkeitä tai unilääkkeitä, olen kokeillut melatoniinia, sellaista mitä voi ostaa kaupasta, mutta en huomannut vaikutusta. Toisinaan keittelen illalla mustaa teetä, mutta en voi sanoa onko sillä minkäänlaista vaikutusta unen laatuun tai nukahtamiseen. Mieli ja ajatukset ovat aivan selkeä unen este itselläni ja siksi fokukseni keskittyy niihin aina iltaisin. Fibron vuoksi syön hyvin pienellä annoksella lääkettä joka nostaa kipukynnystä ja auttaa samalla nukkumisessa.

-kuorsaavat ja levottomat kumppanit omaan sänkyynsä-

Ymmärrän että on vaikea ajatella olevansa parisuhteessa ja nukkua eri sängyissä. Itse olen oppinut arvostamaan unenlaatua ylitse kaiken muun, koska kokemus kertoo vointini olevan huomattavasti parempi kun nukun hyvin. Toki olen luonteeltani todella temperamenttinen ja se nostaa päätään jos nukun huonosti.

Mikäli haluat jakaa omia kokemuksiasi tai esittää kysymyksiä, niin voit kommentoida blogia tai laittaa s-postia.

-koneesi toimii moitteetta, kun hoidat itseäsi paremmin-

Pia

Tulossa

Fibromyalgia polkuni 15 keinoa sairaudesta kynnyksen yli terveyden puolelle - ei helppoa mutta mahdollista

Hei rakas lukijani, olen pysähtynyt blogini ääreen pohtimaan sen fokusta ja miten tästä eteenpäin. Hyvä niin, sillä tajusin että velvollisuuteni on jakaa oma fibromyalgia polkuni kanssasi ja kertoa miten seison jo kynnyksellä terveyden puolelle.

Tulen blogissani kertomaan kaikki nämä 15 asiaa jotka ovat olleet vaikuttamassa omaan hyvinvointiini, nousujohdanteisen positiivisesti. 

"Jotta jotain saa - pitää jostakin luopua"

Kerron myös yksityiskohtaisesti miten olen polkuni varrella "testannut" asioiden toimivuutta, silläkin uhalla että olen joidenkin päivien aikana voinut huonosti, mutta lopputulos on ollut se mikä on merkinnyt kaikkea. Itsenikehittämis-asenne on peräisin Tavoite-Toiminta-Seuranta-Palaute organisaatiosta, jonka eritasoilla, ruohonjuuresta keskijohtoon olin vuosikausien ajan, kunnes hyppäsin ulos.

Sen jälkeen opiskelin uutta ja olin onnellinen hieronta alan yrittäjä, kunnes käteni sanoi "kaput". Tutustuin ihmisen anatomiaan hyvin syvällisesti ja ammattilähtöisesti, eli millaista apua tarvitsee mm koneella työkseen istuva henkilö tai bussi ja taksi kuljettaja. Kouluttauduin myös kuuma/kylmäkivihoitoihin sekä intialaiseen päähierontaan, yhdistellen näitä kaikkia keskenään.

Fokukseni oli asiakkaiden kokonaisvaltainen hyvinvointi, josta lopulta tuli ammatillinen intohimoni, enkä suostunut pelkkään niska-hartia hierontaan, vaan annoin asiakkaalle sen mitä hän tarvitsi, en välttämättä sitä mitä hän pyysi/halusi. Tällä keinolla rakensin ympärilleni lauman erittäin tyytyväisiä asiakkaita, jotka myös suosittelivat palvelujani. Sydäntäni lämmitti suunnattomasti asiakkaat jotka silmät loistaen kertoivat edellisen käynnin hyvästä olostaan ja ennenkaikkea palaute niiltä epätoivon partaalla olevista, jotka saivat avun levottomiin jalkoihin sekä suunnattomaan turvotukseen kylmäkivihieronnasta. 

Mutta nyt en ole kertomassa entisestä, niin rakkaasta työstäni, vaan siitä miten itse hoksasin oman fibroni kehoni kokonaisuudessa.

1. Uni
2. Liikunta
3. Ulkoilu
4. Ruokavalio
5. Lisäravinteet - tehot
6. Mieli
7. Asenne
8. Motivaatio
9. Fokus
10. Tahtotila
11. Minä itse
12. Rentoutus
13. Venyttely
14. Mindfullness
15. Lääkitys 

Mikäli haluat jakaa omia kokemuksiasi tai esittää kysymyksiä, niin voit kommentoida blogia tai laittaa s-postia.

-koneesi toimii moitteetta, kun hoidat itseäsi paremmin-

Pia

Matkalla Turkuun tärkein mukana... ARSKA.... - puhelin & kukkaro & mäcci jäi matkasta

 Moikka rakas lukijani ja terkkuja Turusta. Torstai illalla lähdetiin Arskan kanssa yöjunalla makuuvaunussa kohti Turkua ja pari minuuttia ennen junan lähtöä totesin että voihan vitsit!!! Käsiveska unohtui autoon.... siis matkalle ilman kukkaroa & puhelinta & rakasta mäcciä. Heh, mä nappasin Arska autosta ja menoksi kohti junaa, heh. Kävin makuuvaunussa hetken ajan huippu kauhuskenaariota kuinka meidät heitetään junasta ulos koska eihän mulla ollut tietenkään meidän matkalippuakaan. Mutta sainkin todeta että toisin kävi... kondyktööri totesi että voit rauhoittua, näen täältä että sulla on matkavaraus (kiitos veturi jäsenyyden) ja antoi vielä kännykän lainaksi että sain soitettua.

 Niin se sitten alkoi matka rattoisasti ilman somettamisvälineitä - vanhanaikaisesti kirjaa lukien "Tee itsestäsi BRÄNDI -Matleena Kortesuo". Hei - ihan jumalattoman rauhoittavaa - suorastaan autuas olo. 

 Ainut huono puoli on ajokortti, eli olen nyt vanhempieni luona vähän kuin "vankina" koska en aio lähteä ajeleen ilman korttia ja ottaan kuudenkympin rikesakkoa, hyvässä lykyssä muutamaa kuuttakymppiä.

Hyvä puoli asiassa on SOME! Tyttäreni Oulusta huuteli että onko kukaan menossa viikonloppuna lähelle Turkua - ja arvaappas mitä? Olihan yksi tuttu saapumassa tanskandoggien erikoisnäyttelyyn Lempäälään, jonne taas saapuu yksi tuttu Turun puolesta. Luojan kiitos - sillä mun luottoni meidän postilaitosta kohtaan on melko matala kun kysessä on tuon luontoista tavaraa kuljetettavaksi.

Niin ja muuten matka sujui mallikkaasti lemmikki makuuvaunussa - Arska luvan kanssa alapetillä ja minähän köpisin ketterästi kuin tyttönorsu yläsänkyyn. Aamulla sitten olikin ihan eri kuviot kun pyörähtelin mallikkailla balettiliikkeillä sieltä alas. 

-palaillaan-

Pia 

Lintukoto Himmelin tarina

Tervetuloa tämän salaperäisen kaunokaisen tarinaan......

Rakas lukijani, oletko tiennyt että teen erilaisia himmeleitä? Tässä niistä yksi

TÄÄLLÄ lupailin että rakennan lintupesän himmeleistä näille joulupukilta saamilleni Pentik linnuille... pesä on valmis ja sai nimekseen Lintukoto Himmeli. 

Nautin sen tekemisestä ja mulle himmelin suunnittelu sekä työstäminen on maailma jossa ovat vain mä ja tuleva himmeli. Tämän kauniin teoksen kanssa koin erityisen suurta innostumista sekä tietty sen myötä onnistumista. Himmeleiden suunnittelu ja tekeminen on ollut mulle jonkin asteinen "addikti", mutta erittäin hyvällä tavalla. Se on vahvistanut  erinoimaisesti, miten tärkeä osa lopputulosta on suunnittelu, se perusta jolle rakentaminen aloitetaan. Himmeleihini liittyy aina tarina ja tämän Lintukoto Himmelin tarina alkoi jouluaattona kun avasin paketin ja otin käteeni ensimmäisen linnuista, silloin tiesin että nämä kaunokaiset saavat oman himmelin. Niiden metallinen pinta ja hohtavat värit, sekä rauhallinen olemus sopivat yksinkertaisen, mutta puhuttelevan himmelin kanssa yhteen. Ne luovat sopusointuisen kokonaisuuden.

 

 

 

Ne ovat yksilöinä omassa pesässään, mutta ovat silti osa suurta kokonaisuutta, vaikuttavina omalla yksillöllisellä tavallaan. Tämä Lintukoto Himmeli kertoo katsojalleen, 

minun alueeni - sinun alueesi - meidän alueemme

Ei sen enempää, eikä vähempää, sulassa harmoniassa, vailla kiireen tuntua, kuitenkin tulvillaan seikkailua sekä ripaus persoonallisuutta. Ne jättävät "jälkensä" varjonsa ja tarkkaavainen katsoja huomaa varjojen sekä liikkeen koukuttavan voiman.

Kotona tämä pääsi paraati paikalle, olohuoneen ikkunalle.

Olen iloinen että sain juuri nämä linnut

-palaillaan-

Pia