sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Lääketrion mielialabuusteri number two

Rakas lukijani, tervetuloa unen maailmaan. Olen on koko elämäni nukkunut hyvin ja sitten yks'kaks se vietiin pois ja sen vuoksi heikkenee myös elämänlaatu.
Kerron itsestäni, omista kokemuksistani ja siitä miten olen "punnertanut" myös vaikeuksien ja mutkikkaan tien kautta voittoon.

UNI - ULKOILUN KAVERI

Olen ollut aina antiulkoilija ja nukkunut aina hyvin, mutta viisi vuotta sitten unen laatu meni menopaussin vuoksi levottomaksi - hoidin menopaussin kuntoon vyöhyketerapiassa.

Kolme vuotta sitten alkoi kummalliset oireet -kipua särkyä - jäykkyyttä - ihon pintaherkkyys - kipuja nukkuessa jne jne.
Pyydän seuraavaa jo etukäteen anteeksi -perkele- ajattelin... mikä ihmeen virus mulle on iskenyt. Noh, rakas työ oli jätettävä - se kirpaisin, lujaa, en halunnut kuitenkaan katkeroitua, mutta myönnän että hetken kävin mieleni ja kehoni kanssa syvällä - kunnes päätin "nyt tämä loppuu - on katsottava eteenpäin."

Aloin lenkkeillä Arskan kanssa säännöllisesti kolme kertaa päivässä, välillä teemme pitkiäkin lenkkejä- mikäli plantaarifaskiitti sallii. Nautin luonnosta ja näen sen aivan eri tavalla kuin ennen. Iltalenkillä hengitän syvään ja hymyilen aina, arvaappa mitä? En jaksaisi aina lähteä, mutta onneksi on pakko - siitä olen kiitollinen. 

Uneni laatuni on loistava tänäpäivänä, se kylläkin reagoi herkästi mm pieniin stressitekijöihin, mutta pyrin siihen että illan ajatukset on positiivisia, hauskoja, mukavia ja iloisia. Kun on nukkunut kunnolla jaksaa aamulla paremmin "pureskella" pienet stressitekijät.

Jos sinulle syntyy nyt olo että en tiedä mitä unettomuus tai huonosti nukkuminen on, niin muistathan että olen mielenterveys omainen - vannon että tiedän mitä huono uni tekee ihmiselle. Siinäpä suurin syy miksi haluan hoitaa oman uneni laatua kaikin tavoin.

-Uni & Ulkoilu = Mieli-



2 kommenttia:

  1. Tuttu ilmiö. Kuulun tosin Toiseen (!)sukupuoleen mutta oireet ovat samankaltaisia. Kun lueskelen tai katson typerää 'jännäriä' saatan lähes sammua mukavaan tuoliini. Mutta vaikka kuinka varovasti siirryn makkkariin ja vedän peitteen korville - alkaa ihon pistely, kutina ja vanhojen vammojen kipuilu. Vaikea tunnustaa että raju extreme harrrastusvalikoima olisi osasyy unettomuuteeni.
    Titaanista uusiorakennettu nilkka EI kipuile edes liikunnassa. Muut vähemän kärsineet paikkaukset estävät teholiikunnan. Puolison menetys rajaa vaakamambon minimiin. Terapeutin suosittelemat liikesarjat kylllä auttavvat kipuiluun mutta hikiliikuntaa ei hän ehdota. Päinvastoin; kipurajaa ei saisi ylittää. Auttaiskohan vuodekuppani nimeltään Matti Nukkunen?

    VastaaPoista
  2. Hei "toinen sukupuoli" ja kiitos kun kerroit pätkän omaa kokemustasi. Olisi hitsin hienoa kun muutkin kertoisivat omia kokemuksiaan....noh, ehkäpä jatkossa. Kiitos kun olet lukenut :)

    T. Pia

    VastaaPoista