tiistai 13. helmikuuta 2018

Toipumispäiväkirja 6 - voihan haava

Hyvää huomenta rakas lukijani, jos eilinen aamu oli päänsäryn riivaa ja sen vuoksi tunkkainen, niin tämä aamu oli parempi ja sen kruunasi pienessä pakkassäässä tehty happi hyppely rakkaan karvakorvani kanssa. Nyt istun taas tuoksuvan kaffekupin äärellä nauttien taivaallista kerros tuorepuuroa ja kerron sinulle mitä kädelleni kuuluu, nappaa muuten taivaallisen tuorepuuron ohje talteen tarinan lopusta.
2 viikkoa sitten
Eilen illalla
Vihdoin viimeinen tikki on poistettu ja kertaan vielä että miksi keskimmäinen tikki viidestä jätettiin pidemmäksi aikaa. Elikkäs haava oli hieman turvoksissa ja tikki "syvällä" ja oli kivulias, mutta nyt se on poissa ja haava paranee huippuvauhtia.

Rasvaan haavaa mehiläisvahavoiteella ja yöksi laitan jättiläjän voidetta ja laastarin, joten haava on notkea, mukavan tuntuinen sekä ikävät erittäin kuivat kohdat jotak tarttuivat kaikkialle ja aiheuttivat mulle kipua -YÖK- noh nyt ne ovat poissa.

Edelleen harjoitan sorminäppäryyttä ja nyrkkiin-auki harjoitetta. Leikkauksesta on kulunut reilu kaksi viikkoa ja olen äärimmäisen yllättynyt miten hyvin / nopeasti se on parantunut ulkoisesti, se taas vaikeuttaa sitä että muistaa säästää kättä vielä pari viikkoa.


-palaillaan-
Pia


maanantai 12. helmikuuta 2018

Painonpudotus ja paha repsahdus

Rakas lukijani, loistava aamulenkki taas Jarin kanssa, Arska nuuskutteli innoissaan ja ilmakin hiveli poskipäitä pirtsakkaasti - voiko päivän paremmin aloittaa? Voi! sillä jokainen aloittaa omalla lempeällä tavallaan.

Taitaa olla kulunut parisen viikkoa kun olen viimeksi tarinoinut omasta painonhallinnastani, ei hätää, ei se mihinkään karkaa. Viime viikolla vanhat vanhempani Turusta olivat viikon luonamme Oulussa ja söin vähän mitä sattui, joten aamun armoton lukema on +600g nousua jo pudonneesta kuudesta kilosta.....
Mitäpä tuosta - nyt vaan rasvaan kiinni ja käännän itseni armollisesti hyvän mutta kevyen leivän syrjään kiinni. Muistathan että painonhallinnasta ei kannata tehdä itselleen painajaista, koska silloin sisäinen epätasapaino jota myös stressiksi kutsutaan lyö jarrut pohjaan ja painon alasmeno lakkaa. Niin hassulta kuin se kuullostaakin niin se vaan on totta että ihminen on kokonaisuus ja parhaat tulokset syntyvät ilon kautta.

Sinähän itse määrittelet kuinka jämäkän linjan haluat ottaa - oma linjani on oikeinkin jämäkkä - mutta ei uuvuttava ja vaikka söin viime viikolla miten sattui, niin omien mahdollisuuksieni rajoissa lisäsin liikuntaa hippasen ja hip hei sitä kautta sain ulkoilun tuottamaa hyvää mieltä - mikä tuottaa sinulle hyvää mieltä? Sunnuntai illan kruunasi Laskiaispullatuutit - NAM!
Jos retkahdat, niin älä vaan jää sitä märehtimään millään tasolla hetkeksikään, koska menneeseen emme voi enää vaikuttaa, se on jo historiaa, ainut asia mitä menneestä saamme on kokemus ja sen kautta oppitunnit.

Uusi viikko uudet kujeet - nyt nestettä koneeseen ja mössöt liikkeelle. Mulle alkanut viikko on käänteen tekevä, sillä se on uuden elämäni ensimmäinen viikko - siitä voit lukea enemmän tulevaisuudessa. Niin että viis vitosena elämän ensimmäinen viikko? Kyllä! 

"Mulla on vielä paljon opittavaa niiltä jotka ovat valmiit antamaan ja paljon annettavaa niille jotka ovat valmiita vastaanottamaan"


-palaillaan-

ps. tämä on hyvä "lääke" aineenvaihdunnan vilkastuttajaksi



sunnuntai 11. helmikuuta 2018

Fibromyalgia & painonpudotus - Älä lannistu 5. RASVA & KALORIT


No niin, viimeksi käsittelin ruokavaliota ja nyt on aika paneutua siihen miten hallitset kaloreita.

Itse en missään tapauksessa laske kaloreita päivittäin, mutta kalorilaskurin avulla kävin katsomassa paljonko mun päivittäinen kalorimääräni on. 
Koska tosiasia on myös se että painomme ei putoa terveellisesti jos päivittäinen kalorimäärä putoaa liikaa ja meidän pitää huomioda myös kaverimme fibro.
Kalorilaskuri on hyvä apuväline, mä katsoin omani laihdutus.infon laskurilla, se auttoi myös mun aivot hyväksymään että vasta vuoden lopussa voin odottaa olevani 25 kiloa kevyempi.
Fibron vuoksi ei kannata lähteä "nopea painonpudotus" linjalle, vaan valita viisaampi hidas painonpudotus ja kuten muistat edellisestä jaksosta 4, niin valita itselle sopiva ruokavalio & liikunta.
Itseasiassa ne kolumnit & tutkimukset jotka löysin ja joissa kerrotaan fibrosta & painonpudotuksesta, niin korostetaan sitä että painonpudotus on hidasta jos sairastat fibroa, joten tarvitaan malttia matkaan. Ja kuten me tiedämme, jokainen fibro on erilainen ja sen lisäksi olemme ilman fibroakin erilaisia.
Itse en enää valitsisi "oikotietä onneen" painonpudotusta ja tarkoitan äärimmäisen vähiin pudotettua kalorimäärää vuorokaudessa.

Uskotko että joukossa on voimaa? Mä uskon ja siksi teen blogiakin kun tiedän että juuri sinä luet tämän ja mahdollisesti saat tästä jotain pientä.

-palaillaan-





lauantai 10. helmikuuta 2018

Pian Parhaat Päiväkahvit - Esirippu aukeaa


Hyvää huomenta rakas lukijani, mikä ihana aamu - lenkkeilin sen sinisen hetken ajan - kaunista.

Oletko koskaan unelmoinut? Niin minäkin ja SUURIA - enkä koskaan lakkaa - vaikka elämä pyytää joskus "kyykkyyn-ylös-kyykkyyn-ylös" - kutsun sitä oppimiseksi. 

Oppiminen on innostavaa ja kuten olen kohdallani huomannut on perille menon vuoksi toistojen määrä joissakin tilanteissa suuri. Ei siksi että omistaisin yhtään sen pidemmät piuhat kun kaverilla, vaan itselleen hyvän asian omaksuminen vie tovin ja olen opetellut kohtelemaan itseäni armollisesti, mutta samalla jämäkästi, joten annan aikaa & tilaa oppimiselle. Pakkoa ei ole olemassakaan - aina on vaihtoehto.

Miten ajatuksemme liittyvät elämäämme - mystiikkaa, usko tai älä.


-Eteenpäin * sano Mummo lumessa-

alkaa tästä ja kaffepannu on kuumana joka keskiviikko sekä lauantai - siten että minä tarinoin monologisesti....



**** Luvassa toisinaan myös video kaffettelua ****

Ensi keskiviikkona 14.2. YSTÄVÄNPÄIVÄNÄ
laitetaan pannu pöhisemään



-palaillaan-
Pia


tiistai 6. helmikuuta 2018

Toipumispäiväkirja 5 - suojaa haava senkin pöliä

Rakas lukijani, jos olet seurannut blogiani pitkään olet taatusti ynnännyt yks plus yks ja tiedät että olen aika jäärä. Olet varmasti myös kuullut sanonnan "muna neuvoo kanaa" ja se oli haavan parantumisen kulminaatiopiste kun tyttäreni sanoi lempeästi ottaessaan tikkejä pois: Äiti, sun pitää suojata tämä haava tai se tulehtuu pahasti"

Tein sitten niin kun kerran nätisti pyydettiin ja koska näytti siltä että se tosiaan alkaa mätimään. Yksi tikki oli vielä pakko jättää, koska se oli turvotuksen vuoksi niin syvällä että "venyttäminen" sattui liikaa. Pintaherkkyyteni on tällä hetkellä melko herkillä ja siksi jo helppojen tikkien poisto oli ilkeää.
Jos olet nyt huolissasi siitä että tyttäreni poisti tikit, niin no worry - hän on alan koulutuksen saanut leidi ja työskennellyt alalla vuosia.
Mä huuhtelen arpea useamman kerran päivässä ja muuten teen venytyksiä vielä päivittäin sekä harjoitan sorminäppäryyttä - alan olla jo aika nopsa siinä. Keskisormi joka on ollut puutuneena kokonaan niin kauan kuin muistan, on edelleen kuin puuta, mutta sen toipumiseen meneekin pisin aika, muuten käsi tuntuu kivalta - erilaiselta, hyvällä tavalla. Ainoa riesa on edelleen se mikä on ollut jo ihan ekalta lääkäri reissulta lähtien (tammikuu 2015), eli oikea olkavarsi on kokoajan 30% puuduksissa hauiksen syrjältä. Siihen ei kukaan lääkäri ole löytänyt selitystä. Jos sinä ihana lukijani olet kokenut tai kuullut jollakin olevan samantyyppistä vaivaa ja siihen on löytynyt selitys, niin olen hirmu kiitollinen tiedosta.

Muutenhan mulla menee hurjan hienosti - kevät on tulossa ja kohta alan tekeen pääsiäis himmeliä - keltaista - söpöä - ihanaa. Aion istuttaa siihen pääsiäisruohoa.

-palaillaan-


maanantai 5. helmikuuta 2018

Lääketrion mielialabuusteri number three

Ajatteletko yleensä että ravinto menee aina suusta alas? Suurin osa ajattelee niin, koska ravinnoksi usein kutsutaan ruokaa. Mutta, itse tuumailen että me ihmiset saamme myös "mielen" ravintoa.

-mielenravinto-

Omaa mieltäni ruokkii luonto ja varsinkin tänään päivällä -AURINKO- sen voima on valtava. Myös huurteiset -PUUT- ja niiden kauneus ruokkivat hymyä huulille -reippaasti-

Mainitsen toisinaan että on nautittava pienistä asioista joka päivä -mielellään usein- päivän aikana, koska suuria (esim.lottovoitto) on kovin harvoin.

Kun omat fibro kipuni eivät alkanet talttua, niin surffailin mahdollisimman paljon tietoa ruokavalioista, sillä päätin etten aio jäädä kokonaan lääkärien armoille. Jos olet seurannut blogiani, niin tiedät että valitsin sopivimman itselleni.

Mielenravintoa pidän yllä myöskin hauskalla ja humoristisella keskustelulla oman kehoni kanssa. Plantaarifaskiitti on ollut pitkäaikaisin ja sitkein kumppani, josta eron ottaminen on ollut työn ja tuskan takana. Vertaisin sitä läheisriippuvaiseen henkilöön, joka keksii näppärät keinot ahdistella ex-kumppaniaan. Nyt mä olen melko varma että ihan kohta saan eropäätöksen jossa lukee 

"Oulun käräjäoikeus on tuominnut Pia Sinikka Rantanen (111111-1111) ja Plantaari fucking Faskiitti (222222-2222) eroon"
Heti kun kyseinen ilmoitus saapuu hurraan & hyppelen suuresta ilosta.

Palataan ruokavalioon - ravintoon - se on kokeilun tulosta, ei riitä pari kolme viikkoa vaan itse olen tehnt kokeiluja vähintään puoli vuotta. Toki saatan poiketa siitä, mutta palaan sitten takaisin -en kiellä itseltäni mitään- sillai se on helpompaa.

Ravinto & Rakkaus = Mieli



sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Lääketrion mielialabuusteri number two

Rakas lukijani, tervetuloa unen maailmaan. Olen on koko elämäni nukkunut hyvin ja sitten yks'kaks se vietiin pois ja sen vuoksi heikkenee myös elämänlaatu.
Kerron itsestäni, omista kokemuksistani ja siitä miten olen "punnertanut" myös vaikeuksien ja mutkikkaan tien kautta voittoon.

UNI - ULKOILUN KAVERI

Olen ollut aina antiulkoilija ja nukkunut aina hyvin, mutta viisi vuotta sitten unen laatu meni menopaussin vuoksi levottomaksi - hoidin menopaussin kuntoon vyöhyketerapiassa.

Kolme vuotta sitten alkoi kummalliset oireet -kipua särkyä - jäykkyyttä - ihon pintaherkkyys - kipuja nukkuessa jne jne.
Pyydän seuraavaa jo etukäteen anteeksi -perkele- ajattelin... mikä ihmeen virus mulle on iskenyt. Noh, rakas työ oli jätettävä - se kirpaisin, lujaa, en halunnut kuitenkaan katkeroitua, mutta myönnän että hetken kävin mieleni ja kehoni kanssa syvällä - kunnes päätin "nyt tämä loppuu - on katsottava eteenpäin."

Aloin lenkkeillä Arskan kanssa säännöllisesti kolme kertaa päivässä, välillä teemme pitkiäkin lenkkejä- mikäli plantaarifaskiitti sallii. Nautin luonnosta ja näen sen aivan eri tavalla kuin ennen. Iltalenkillä hengitän syvään ja hymyilen aina, arvaappa mitä? En jaksaisi aina lähteä, mutta onneksi on pakko - siitä olen kiitollinen. 

Uneni laatuni on loistava tänäpäivänä, se kylläkin reagoi herkästi mm pieniin stressitekijöihin, mutta pyrin siihen että illan ajatukset on positiivisia, hauskoja, mukavia ja iloisia. Kun on nukkunut kunnolla jaksaa aamulla paremmin "pureskella" pienet stressitekijät.

Jos sinulle syntyy nyt olo että en tiedä mitä unettomuus tai huonosti nukkuminen on, niin muistathan että olen mielenterveys omainen - vannon että tiedän mitä huono uni tekee ihmiselle. Siinäpä suurin syy miksi haluan hoitaa oman uneni laatua kaikin tavoin.

-Uni & Ulkoilu = Mieli-