Normaali aamuisin herään 6:30-7 välillä, mutta jännityksen tuoma väsymys sekä särkylääkkeiden tehokas tainnuttaminen saivat minut nukkumaan 10.30 asti.
Normaali aamuun verrattuna olotilani oli hieman tokkurainen, ei lääkkeistä, vaan pitkistä yöunista ja keho suorastaan huusi kahvia. Kahvi oli termarissa ja Arska oli lenkitetty, ja rakas koirani oli myös saanut aamu ruuan. Ulkona oli kaunis talvipäivä, aurinko näyttäytyi ihan pienesti ja mua otti pannun etten voinut lähteä kunnon happihyppelylle, sillä päätin noudattaa lääkäriin kehoitusta olla lenkkeilemään niin kauan kunnes käsi on otettu pois möykky paketista.
Riisuminen ja vaatettaminen olivat molemmat erittäin työläitä, Ja siksi sanoinkin että en aio vaihtaa vaatteita, enkä mennä suihkuun ennenkuin käsi on poissa paketista. Lauantaipäivän aikana huomasin etten sitten lopultakaan ollut niin kömpelö pelkän vasemman käden kanssa kun kuvittelin. Paljoa ei voinut oikeaan käteen luottaa mutta hätä keinot keksii, vaikka olen melko vakuuttunut että molempien käsien olkapäät ottavat tästä ajasta siipeensä, mutta niiden aika tulee aikanaan.
Kipu alkoi hiipiä jälleen myöhään iltapäivällä se tuli pienen pienin askelin mutta ei äitynyt sietämättömäksi. Huomasin katselevani kelloa puolentunnin välein kunnes se lopulta oli sen verran että saatoin ottaa ilta lääkkeet. Tein itselleni iltapalaksi kuningatar smoothien, nappasin mukaani puhelimen, läppärin ja smoothien menen sänkyyn katselemaan Star Warsia. Oli melkoisen varma että ei tulisi näkemään elokuvan loppuun asti ja niin siinä sitten kävikin että jälleen 22:30 sammuttelin yö lampun ja telkkarin, koska en viimeisen vartin aikana muista nähneeni mitään.
Sunnuntaina aamulla näyttikin sitten olevan paluu normaaliin rytmiin, sillä heräsin omia aikojani 7.30, pirteänä kuin peipponen. Isäntä hoiteli jälleen koirat ja minua tietysti pänni etten päässyt aamu lenkille. Sitä vastoin päätin tehdä itselleni todella pirteän aamiaisen, tein appelsiini-sharon jogurttirahkaa kaurapuuron itselleni, Oliko hieman sanahirviö? Se oli pirteä aamupala mutta ei tietenkään korvannut raitista happihyppelyä aamuisin, mutta happihyppely aamulenkki oli taas yhtä yötä lähempänä.
Päätökseni olla vaihtamatta vaatteita ja menevät suihkuun ennenkuin Möykky sidos on poissa, ei ollut enää mahdollista, sillä tunsin itseni todella tunkkaiseksi. Sidoimme käsivarteeni idealsidettä löysästi, jotta saimme alustan Ilmastointiteippille, sujautin käteeni 4 muovipussia päällekkäin ja isäntä teippasi jokaiselle kiinni idealsiteeseen, sidos oli suojassa vedeltä. Menin suihkuun pitäen oikeaa kätteli kokoajan suihkun ulkopuolella ja pystyssä, pesin hiukset ja vartalon vasemmalla kädellä, Helppoa se ei ollut mutta onnistuin hitaasti mutta varmasti. Kyllä vesi on oikeasti vanhin voitehista, sillä olo oli aivan toisenlainen.
Sunnuntaipäivä vierähti elokuvia katsellessa, toki kävin äänestämässä.
Syystä tai toisesta kipu ei alkanut hiipiä koko sunnuntai illan aikana.
-palaillaan-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti