Lukijan koiratarina: herra Kukkaro & rouva Myttynen

Terve ja kiitos hymyilyttävästä blogijutusta, fb sitä tarjosi. Näin aluksi kiittelen siitä tanskandoggi-jutusta.

Asiaan: me -herra Kukkaro ja minä- rouva Myttynen olemme 70+ iän ylittäneitä. Elämämme oli lapsitäyteistä (ensin neljä poikaa, jälkipolvena 12 nuorta). 1999 otimme ensimmäisen bernimme kun kuopuspoika lähti sotaväkeen. Herra Kukkarolta jäi "syli tyhjäksi" ja hän teki aloitteen koirasta. Meille tuli Berry- maantie- ja Emäntähinaaja. Berryn elämä päättyi luusyövän jälkeen 2006. Poikien lapset olivat kiintyneet Berryyn syvästi. Samaan aikaan poikien perheissä koettiin se tavallinen draama -tuli kahdet kodit ja lapset viettivät meillä paljon vapaa-aikaansa. Heidän tunne-elämäänsä tukemaan otettiin heti Berryn poismenon jälkeen Hymy, joka oli todellinen terapeutti ja pentuna lievitti lasten ikävää. Hymy oli myös pikkuruiselle äidilleni -Vanhalle Rouvalle- hellyysmoottori, Hymy taisi olla Vanhaa Rouvaa isompi! Kun äitimme lähti viimeiselle matkalleen Ystävänpäivänä 2013, hän miltei viimeiseksi kuiskasi "kuinkas Hymy?"

Hymyllekin kehittyi luusyöpä ja toukokuussa 2015 päästettiin Hymy melkein 9 vuotiaana ikuisille valkovuokkoniityille.

Yhteisinä vuosinamme Hymykin oli hoiturina minulle, oma työaikana vaivannut fibroni lakkasi toimimasta kun sain silitellä isoa koiraa ja huolehtia koirani hyvinvoinnista (lastenlasten lisäksi)

Hymyn jälkeen olimme vuoden ilman koiraa, lähipiiri kannusti meitä matkustamaan mitä ei voitu tehdä koiran kanssa. Totuus oli se, että yhtään erityisempää matkaa ei tehty. Meillä alkoi tylsyyden aika. Ajattelimme jopa muuttaa kaupunkiin kerrostaloon kun sitä koiraakaan ei ollut. 

Saimme upouuden asunnon ja pohjapiirustusta katsellessa päätimme, ei ei muuteta.

 Otetaan uusi koira!

Kesällä 2016 kyselin varovaisesti muutamasta kennelistä berninpaimenkoiran pentueita. Varovaisesti siksi kun olimme jo 70+ ja kyse kuitenkin isosta koirasta.

Onneksemme meillä oli kokemusta kahdesta bernistä ja päällisin puolin olimme (olemme) terveitä eläkeläisiä. 

Heinäkuussa meitä onnisti, iltamyöhällä saimme soiton, että pentue oli syntynyt, mutta tarjolla oli vain urospentu. Otimme sen. 

Mietimme lomatyttöjen kanssa nimeä uudelle pennulle. Seuraavana aamuna tytöt kävivät kyläkaupassa ja toivat pastilliaskin jonka kyljessä luki Jymy, melkein kuin Hymy. Niin tuli koirastamme Jymy. (Siviilissä ja herra Kukkaron suussa nimi on Jami, Jymy on blogini salanimi)

Ennen koiraa puoliso- herra Kukkaro alkoi aina potemaan polvi- tai lonkkakipua kun ehdotin kävelyretkeä vaikka kauppakeskukseen. Siis aina!

Nyt koiramme Jymy-Jami on 1,5 vuotias tehohoidon ammattilainen, puoliso on kuin nuori poika kun yhdessä taivaltavat pitkiä lenkkejä. Lonkkavaivasta ei tietoakaan!

Melkein 50-vuotisen avioliittomme aikana kaikki jutut on tullut juteltua,eikä uusia tahdo syntyä, nyt näitä juttuja kuulee Jymy-Jami. Eikä kerro muille.

Eli koira on mitä parhain terapeutti ikääntyneellekin ihmiselle.

Tästä tuli nyt vähän kuiva juttu, mutta blogissani meidän -koiran ja minun - yhteiselämästä kerron enemmän. 

Terveisin rouva Myttynen seurassaan Jymy-Jami Sulonpoika Myttynen-Kukkaro (os Maroussia 

Valente)

Tuhannet kiitokset Rouva Myttynen

-palaillaan- 

Pia

Fibromyalgia & painonpudotus - Älä lannistu 7 TAKAISKUT

Pirtsakkaa huomenta rakas lukijani, sellainen on fiilis aamulenkin jälkeen, posket ja nenä on kylmän punaiset.

Fibroilijan painonpudotuksen viimeisenä mutta ei vähäisimpänä, on tärkeää oppia käsittelemään epäonnistumisia. Painonopudotus on ylä ja alamäkiä sekä se vie sinua eteenpäin ja taaksepäin ja on tärkeää oppia käsittelemään taaksepäin menemistä, koska se on suurin syy periksiantamiseen. Ole lempeä itsellesi ja muista se palkinto jonka olet itsellesi luvannu step by step periaatteella. Jos tulee takapakkia niin anna itsellesi anteeksi jos olet vaikkapa mässäillyt, sillä tavoin mieli pysyy positiivisempana. Nappaat itseäsi hellästi niskasta ja palaat ruotuun hymyillen.

Fibroilijalle painonpudotus saattaa aluksi tuntua mahdottomalta, kipu ja väsymys yhdistettynä kaikkiin muihin oireisiin estää usein edes yrittämästä. Mutta mikään muu kuin sinä itse, ei estä painon putoamista fibromyalgian kanssa. 

Totta, että se tulee olemaan haastava prosessi, mutta ei tarkoita ettet voi laihtua, koska sulla on fibromyalgia. 
Päätät toimia edellisen seitsemän viikon aikana kuvaamiani seitsemää vaihetta, niin saat tuloksia ja muista, että hidas edistyminen on parempaa kuin ei ollenkaan. Ajan kanssa saat hyviä kokemuksia ja ne kannustavat jatkamaan painonpudotusta. 
Terveellisen painon saavuttaminen ja ylläpitäminen on loistava tavoite ja toivon että näistä seitsemästä asiasta on ollut sinulle jotain hyötyä. 

Aloita tänään tämän suunnitelman kanssa ja hyppää menestyksen polulle. Laihtumisen tavoitteet ovat omissa käsissäsi, sinun täytyy vain tehdä päätös - Nyt aloitan.

Seitsemän askelta painonpudotukseen:
1  2  3  4  5  6

Kerro pahimmat haasteesi rohkeasti kommentteihin ja ratkotaan niitä yhdessä.

-palaillaan-

Pia 

Eteenpäin*sano Mummo lumessa - KYKY - MOTIVAATIO - ASENNE

Viikonloppua rakas lukijani, mulla se alkaa arki sekä viikonloppu aamut samalla lailla - pirtsakalla aamulenkillä, terveellisellä aamiaisella ja herkullisella vahvalla kaffeella. Todella pirteä keli -27 pakkasta.

* Kyky on se mitä pystyt tekemään
* Motivaatio määrää sen mitä teet
* Asenne sen miten sen teet
Sukelletaan yhdessä näihin kolmeen veijariin ja pyöritellään niitä hieman eri tulokulmista. 
KYKY, osaamisen taso vai fyysinen kyky?
Mielestäni molempia, esimerkiksi itse en enää olisi kovinkaan loistelias kolmiloikkaaja, sillä fyysinen kyky estää. Mutta asiasta toiseen loikkaajana olen enemmän kuin erinomainen, hah hah haa.

MOTIVAATIO, joskus muinoin väitin että mitään hyvää ei synny ilman motivaatiota, mutta uskon että insinööri luo jotain upeaa silti. Itse tarviin motivaatio piikin ja vuosien varrella olen oppinut myös motivoimaan itse itseäni, ai että miten. Noh, mä juttelen omalle osaamiselle ja sitten mä juttelen muille mun osaamisesta ja sillä tavoin nostan motivaatiotani.

ASENNE, niin, asenne, tämä menee helposti siihen mistä puhuin TAIPUA TAITTUA osiossa, eli itseltään liikaa vaatiminen. Kaikilla ihmisillä on asenne, mutta miten arvioimme millainen asenne kullakin on? Se on äärimmäisen vaikeaa ja ei ole edes niin kovin tarpeellista. Olet varmasti joskus kuullut jonkun sanovan että... tuolla on asennevamma... ja lausuja tarkoittaa sitä nega mielessä... Voiko olla siten että sillä asennevamma tyypillä on rautainen asenne jossakin toisessa osa-alueessa?

Hah haaaaaaa rakas lukija - kohta mä alan avaamaan sulle MyBusinessEnvelopen, eli sen mikä musta tulee isona, vai tuleeko musta enää mitään? Tulee tietty - Mummo taas kesällä - jihaaaa

-palaillaan-

Pia

SOMERAIVO - hirviö ruudun takana

Heipä hei taas rakas lukijani, jos olet aiemmin antanut alitajuntasi kulkea näissä mun blogiteksteissä, niin olet taatusti huomannut että ne ovat positiivisia. Mutta nyt on pakko avata tätä otsikon monsteria hippasen.

Alan pikkuhiljaa taipumaan siihen että tietynlaisia persoonaallisuuksia varten pitää kehittää -someputka- ja sinne joutuu jos syyllistyy ylenpalttiseen raivoon kanssasomettajia kohtaan.
Sitten taas kiusaajia varten pitää olla 
-somevankila- ja sen säännöt on selkeät kuten Monopol pelissä.

Kuluvalla viikolla olen sivusta seurannut erään positiivisen & hauskan & iloisen Face ryhmän muuttumista Someraivon taistelutantereeksi ja yllättynyt miten nopeasti se syntyy.
Siitä taas en ole yllättynyt miten nopeasti ihmiset provosoituvat, vaan enemmänkin siitä millaisiin provosointi keinoihin somettajat alentuvat.

Se on raadollisuudella näyttänyt heikkojen tarpeen päteä ruudun takaa, vähän kun lapsi huutaisi isänsä jalkojen juuresta "mun isä on vahvempi kuin sun isä". -FACEPALM-
Se on todistanut juurikin sen miten paljon somessa pörrää häviäjiä - noita ruudun takaa räyhääjiä vallanhimoisia monstereita.
Se antaa kokemuspohjaa sille, jos pukisimme kaikki päällemme maskin kun kulkisimme, kukaan ei tietäisi kuka maskin takana on, niin voisi haistatella oman itsetuntonsa koholle joka päivä. Voihan Vihtori, onkohan peiliin katsomisen paikka?

Totuushan on että "vittuilu on välittämistä" mutta vain sellaisten henkilöiden kesken jotka TAATUSTI tunnet HYVIN. Kyseisessä ryhmässä mauttomuuden raja ylittyi monta kertaa, ja mikä ehkä surullisinta, valvojat itse sortuivat tuohon ansaan myös. Kun saa luvan valvoa (johtaa) ihmisiä, erilaisia sellaisia, niin parhaiten suoriutuvat he jotka tekevät sen OMALLA esimerkillä. 

On turha sanoa "mutta kun se ja toi ja tuo..." sillä jokainen on juuri sellainen hirviö jollaiseksi itsensä luo olemalla huonokäytöksinen, kannattaa muistaa että "häviäjät selittää". 
Ihmisille voi puhua nätisti ja ilman muuta rakentavasti.

Oletko sinä -someputkan- tuleva vakioasiakas?
Vai oletko enemmän -somevankila- tyyppiä?

-MIETI ENNENKUIN PAINAT ENTERIÄ-

Käytöstavat ovat näkymätön arkkitehtuuri

-palaillaan-

Pia

Eteenpäin*sano Mummo lumessa - PILKE PRINSESSA

Hei taas rakas lukijani, koko maassa taitaa olla pakkaslukemat melko huikeat, eikä voi tehdä mitään tunnin aamusessiota. Mulla on tässä edessä Kerrostuorepuuro (ohje alla) - NAM, kaikki vitamiinit ja iso kuppi hitsin hyvää kaffeetta.

Olipa kerran tyttö joka haaveili isona tulevansa opettajaksi tai lastentarhanopettajaksi. Jo hyvin varhain hän viihdytti itseään pitämään oppitunteja tyhjälle sohvalle vai näkikö tyttö siellä kuitenkin jotain? Pihalla tuo iloinen hymynaama organisoi leikkejä ja pelejä, puolustaen aina heikompiaan.

Sellainenhan musta sitten tulikin, vaan en ole luokanopettaja, enkä lehtori - mulla valmentaja koko sielultani - yhteen hiileen puhaltaja - hengen nostattaja - tarpeen vaatiessa jämäkkä johtaja, sellaiseksi sitten kasvoin. Olen aina ollut huono opiskelemaan, mutta kuitenkin tehnyt sitä paljon elämässäni, sillä...

-oppiminen on mukavaa*osaaminen mukavampaa-

Mulla on paha tapa työntää nokkaani jos johonkin, mutta aina se poikinut jotain todella hyvää tulevaisuuteen. Mä olen ollut töissä paikoissa jossa olen oppinut uusia juttuja - tavannut suuria persoonallisuuksia, joilta olen ottanut sen leiman mun reppuun joka on mulle passannut. Kun ei jaksanut mennä yliopistoon, niin on saadakseen sen mitä haluaa, pitää "nuuskia" siellä täällä ja tekemällä ansaita se minkä joku saattaa saada kasvatustieteiden maisterin papereilla. Äläkä hyvä lukijani nyt vaan käsitä väärin, sillä en mitenkään dissaa korkeasti koulutettuja - päinvastoin.

Kaikki innostavat ihmiset joita olen tavannut työssä tai vapaa-ajalla ovat kaikki jättäneet jotain, jos olen sen sallinut. Harvoin olen törmännyt täysin hajuttomaan-mauttomaan-näkytmättömään tyyppiin. Koska olen itse todella rohkea, niin usein olen se joka jutustelun aloittaa ja sillä tavalla annan itselleni luvan oppia uusia asioita, elämästä, työstä tai ihmisistä.

Olen rajattoman iloinen siitä että en voi koskaan tulla valmiiksi - en voi koskaan oppia liikaa ja ennen kaikkea siitä että olen rohkean reipas löppösuinen höpönassu, sillä se antaa enemmän kuin ottaa - se luo energiaa - jaksamista. Olla monessa mukana - olla sopivasti nuori kapinallinen - olla valmis auttamaan kaikkia jotka avun tarvitsevat, ei rahallisesti, mutta henkisesti - olla korvana oikeassa paikassa - puhuvana päänä tarpeen vaatiessa.

On sanottu että ensi näkemällä olen pelottava - olen kysynyt miksi? - koska olet pitkä & ryhdikäs, sulla on kuuluva ääni, katsot suoraan silmiin - siinä eniten kerrottuja. Niin, olen kyllä huomannut että valtaosa kulkee hartiat kumarassa päätään piiloittaen - nosta pää pystyyn ja väännä suu hymyyn - se kannattaa, sillä ranka kiittää vanhuksena.

Hei, kiitos taas että pääsit tänne asti ja nyt ihan oikeasti pyydän mielipidettä ja please - anna oma mielipiteesi.

Onko PILKE prinsessa Hyvä - Parempi - Paras

nimi omalle yritykselle?

-palaillaan-

Pia

Ja kiitospa vihdoin viimeinen,
kun laulun lahjan sa annoit,
kun riemut ja murheet lapsosen
näin sävelten siivillä kannoit,
sen sulta, sulta ma yksin sain
ja sulle siitä mä vastaan vain
ja leiviskästäni tilin teen,
miten käytin mä kanteleen.

(ote:Eino Leino-Hymyilevä Apollo)

Koirani on terveydenhoitoalan ammattilainen ja hymy - kuka maksaa palkan?

 Hyvää huomenta rakas lukijani, huppistakeikkaa - pakkanen oli ryöminyt lukemiin -27,3 ja kyllä tuntui kasvoilla tehden poskista ruusunpunaiset.

Arska - terveydenhoitajani - ihana vanha höpöpapappa 💖 
Koiran suuri merkitys on jotain sellaista mitä ei voi ymmärtää ennen kuin sen on kokenut. Hirmu vaikea sanoa paljonko suomessa on koiria, kenneliiton mukaan rekisteröityjä on reilut puoli miljoonaa ja siihen päälle kaikki seropit, niin onhan näitä suuremoisia yhteiskunnan suurimpia pelastajia.

Mulle Arska on ollut paras kuntoutusterapeutti tämän reilu kahden vuoden aikana, jalansijaa kehossani ottaman fibron kanssa. Jos Arskaa ei olisi, niin uskaltaisin epäillä liikkuisinko niin paljon kuin nyt liikun - joka taas johtaisi siihen että olisin huomattavassa huonommassa kunnossa.
Tuo hieman dementian vallassa oleva veteraani saa myös hymyn huulille joka ikinen päivä ja useamman kerran, eli Arska on myös mielenterveyshoitaja. Pahimpina kivun & jäykkyyden kiroilupäivinä Arska vie mua pitkille lenkeille jolloin mä kyllä suuresti koen että se on mun psykologi, antaen luonto- & liikuntaterapiaa mulle ja PIM! mulla on hymy huulilla kun palataan kotiin.

Sydäntautien erikoissairaanhoitajaksi Arska on myöskin kouluttautunut ja osaa kummallisella kuonon tökkäsyllä laskea mun pulssia, just niinkun aivan oikealla hetkellä.

MIETI! Kuka ihminen kykenisi samaan? EI kukaan!

Me ei muuten nukuta samassa sängyssä, mutta nyt veteraanina Arska on päässyt makuuhuoneeseen nukkumaan.

Liikuntatieteiden fysioterapeutti Arska Tanskandoggi, saanko esitellä 💖 hän määrää tahdin lenkillä ja kysymys kuuluukin, että

Mistä hän tietää milloin pitää mennä kevyttä ravia?

-palaillaan-

Pia

Hei, haluatko sinä kertoa teidän tarinanne? laita mulle s-postia pia.rantsu@gmail.com

Tutustu myös Eteenpäin*sano Mummo lumessa-sarjaan ja nappaa sieltä omat juttusi

Painonpudotus "huonot päivät" & tehokkaaksi koetut aineenvaihdunnan kiihdyttäjät

Terve taas rakas lukijani ja kiitti että annat mulle motivaatiota ja insiraatiota kirjoitella näitä juttuja. Tänään on punnituspäivä ja päivän lukema verrattuna lähtölukemaan on nolla heh, heh.... eli painoni on pudonnut 6 kiloa ja junnannut tässä muutamia viikkoja - en lannistu!

Menneellä viikolla ystäväni fibro päätti että edessä on määräämätön aika ns "huonoja päiviä" ja se tarkoitti että piti rukata lenkkien tahtia ja pituutta hiukan. Mä osaan jo suhtautua fibroon armollisemmin ja lempeästi haastaa "huonoja päiviä", jos ei kykene niin ei vaan kykene. Mun ehdoton pelastus on terveydenhoitajani Arska, ilman tuota veteraani papparaista voisin väittää että lenkit jäisi todella lyhyiksi, jos niitä olisi ollenkaan.

Mä tällään tänne pari mun lemppari reseptiä, ne olen testannut toimiviksi ja jos olet uusi lukija niin tiedoksi olen testannut yhden reseptin jo ihan huuhaa jutuksi.

-palaillaan-

Pia

Hei, olethan myös alkanut seuraamaan sarjaa Eteenpäin*sano Mummo lumessa? 

Nappaa nämä talteen ja ota päivittäiseen tai edes 3 krt viikossa käyttöön.

Fibromyalgia & painonpudotus - Älä lannistu 6 LIIKUNTA

Hyvää huomenta rakas lukijani - olipas kipakka aamu, mittari huiteli kahdenkymmenen miinusasteen tietämillä. Mulla on menossa ne "huonot päivät" eli en jaksa lenkkeillä niin pitkää matkaa kuin normaalisti, mutta onneksi Arska vie mua kolmesti päivässä ulos, luulenpa että muuten jäisin nojatuoliin. Harjoitus kannattaa aloitettava hitaasti, ei siten että vetelee kolme tuntia vuorokaudessa, koska se ei ole fibrolle järkevää. Meille fibroille hidas liikunta on poikaa, kuten jooga, kevyt Pilates, kävely ja uinti ovat parhaita koska ne ovat lempeitä lihaksille ja nivelille. Meillähän on "hyviä päiviä" ja "huonoja päiviä", eli ei tarvitse olla joka päivä samalla tasolla, vaan antaa kehon(kivun) kertoa mikä se mihin pystyt juuri nyt, jos on hyvä päivä niin kannattaa tehdä enemmän. Vaikka tekisit vain muutaman venytyksen, se on edistystä, harjoitus on hyvä lisä ylimääräisten kaloreiden polttamiseen ja auttaa laihtumista, mutta se on myös hyvä vähentää kipua ja masennusta.

-palaillaan-

Pia

Hei, olethan alkanut seuraamaan myös Eteenpäin*sano Mummo lumessa sarjaa?

Eteenpäin*sano Mummo lumessa - TAIPUA vs TAITTUA

Rakas lukijani, terveisiä aamulenkiltä - on piristävää huomata miten aamut ovat jo valkeampia - kevät tulee ja sehän tietää että kesä on edessä - vaikka pakkaslukemat olivat ruhtinaalliset -14!
On jälleen aika Pian pohdintojen ja taidat jo arvatakin mikä tuoksuu huumaavasti nokkani alla - A I V A N - kaffehan se siinä pönöttää ja odottaa ottajaansa.

Koko aikuisikäni tai oikeastaan olenko ollut aikuinen kun muutin omilleni 18 vuotiaana, menin naimisiin 19 vuotiaana ja sain vanhemman tyttäreni 20 vuotiaana? Noh, siitä asti kuitenkin olen ollut aina melko ankara itseäni kohtaan - vaatinut tiettyjä asioita, mutta en muilta sen enempää kuin mihin itse olen valmis.

Kun katselen tänään taaksepäin, niin ymmärrän miksi vauhtini pysäytettiin kuin seinään -epäreilusti - itseni äärelle - oman hyvinvointini eteen - katsomaan sitä suoraan silmiin.
Oli aikalisän paikka - ei voi pelata jos paukut loppuu, vaan pitää mennä vaihtoaitioon vetään henkeä - lepuuttamaan hapoille mennyttä kehoa - laskemaan sykettä. Niin siinä sitten tapahtui että huusin sisäisesti Miksi minä? Mitä pahaa olen tehnyt? Miksi? Miksi? Miksi?

Kun kääntää katseen historiaan - lähellekkin - niin merkkejä annettiin useita, mutta olen ollut taikuri selittämään itselleni kuinka "ikä tekee tehtävänsä" - niinhän se tekeekin, mutta se varoittelee ensin. Palataanpa muutama rivi taaksepäin ja vastaillaan noille Miksi kysymyksille, sen järjen mukaan miten olen itseni edessä saanut asiaa pohtia- tutkia - katsoa - surra.

Jokainen ihminen on puu - usko pois - se on totuuteni! 
Meillä jokaisella on juuret, meistä jokainen pyrkii aurinkoa - (hyvää) kohti, mutta vääjäämättä joudumme kohtaamaan myös pimeän (yön). Juuriemme vahvuus ja jämäkkyys saa voimansa ruokkivasta & muhevasta mullasta, Me kasvamme - kehitymme yksilöinä - haaroitumme, pudotamme lehtemme ja kevät auringon tullen silmumme puhkeavat taas täyteen loistoonsa. Osa puista jää väkisin varjoon, toisen imiessä enemmän ravintoa ja vettä. Näin olen tämän tuumaillut - mitä mieltä olet? käykö tämä järkeen?

Tuulta - tuiskua - lumen painoa oksilla - myrskyä - aurinkoa - lintujen liverrystä, sitähän on myös elämä, eikö vaan? Puusta putoili oksia, se taipui - mutta ei lopultakaan taittunut, tömähdin sen juurelle - katsellen ja ihmetellen - silmät puoli ummessa, vartaloni huutaessa "auta" todeten että on aika opetella uusia temppuja jotta pääsen kiipeämään takaisin.

Nyt olen muutamien vuosien ajan katsellut historian "kirjojani" - puhutellut kehoani pala kerrallaan.... käsiäni, jalkojani, päätäni, niskaani, selkääni jne. 

 - Kiroillut kivulle -

Mitä olen oppinut? Armollisuutta - lempeyttä itseäni kohtaan, se on aivan eri asia kun hyväksyä tai tyytyä osaansa - EI - siihen en suostu! 

Olen oppinut nöyryyttä itseni edessä - mutta en nöyristelemään kivulle tai särylle. Olen opetellut kuuntelemaan kehoani, mutta en ole lakannut haastamasta sitä, kipu&särky ja minä olemme erilliset yksiköt - vain minä voin vaikuttaa meidän kahden yhteiseen tarpomiseen. 

- poissa silmistä - poissa mielestä -

- kun annat pikkusormen - se vie koko käden -

Ulkoilu & Uni ovat toimineet taittumisen estolääkityksenä - hei aivan uskomatonta mutta paskakelitkin ovat ohi meneviä, ei haittaa. 

Ruokavalio - joka vihdoista viimein löytyi - on toiminut hyvänä tukena.

- perhe on polttoainetta - 

- ystävät lähellä - kaukana, läsnä - 

- lääkäri ehdottaa - sinä päätät -

- taittuminen - tarpeellisuus -

Käväisin kaiken alussa tutustumassa Itsesääliin - hyvä niin, sillä nyt tiedän että se oli huonotapainen kumppani, se on se kaveri josta äiti lapsena varoitti - negatiivinen - musertava - huonotapainen - muun muassa edellä mainittuja, en siis suosittele. Onneksi näen itseni positiivisena höpönassuna, en kuitenkaan ole pää takapuolta myöden vaaleanpunaisessa mössössä, vaan voin paremmin kun olen pirtsakka, haen räntäsateesta jotain hyvää mm. happirikkaus ja katson taivaan sinisillä silmilläni eteenpäin. Kaikesta ponnistelusta ja sinnittelystä huolimatta joskus ketuttaa kuin pientä oravaa - LIFE IS!

Kiitos että viihdyit kanssani tänne asti ja seuraava jakso ilmestyy keskiviikkona - ole kuulolla rakas lukijani.

-palaillaan-

Pia

Oi, ootteko silloin te lempineet
sitä tyttöä tummatukkaa
ja ootteko silloin te rakastaneet
joka puuta ja joka kukkaa?
Ja oliko veli joka ihminen?
Ilo loistiko silmistä jokaisen?
Ja oliko kaikilla kasvoillaan:
Niin kaunis, kaunis on maa

(ote: Eino Leino - Hymyilevä Apollo)

Terwa akatemiassa lanseerattiin TOP3+ -keinoista parhain sä oot

Terve taas rakas lukijani ja ei en ole seonnut vaan kaksi juttua samalle aamulle oli tietoinen valinta. Niitä ei voinut ympätä yhteen vaan ne oli tehtävä erikseen, jotta molemmat saavat arvoisensa huomion.

TOP3+ 

Uskon että aivan varmasti olet joskus kuullut tai tehnyt TOP listaa tekemättömistä jutuista tai jutuista jotka vaativat huomiosi heti seuraavana päivänä. Noh, siinä se tuli, eli TOP3+ listan idea on se että tänään illalla listaa huomiselle 3 huomiota vaativaa tehtävää. 

Jaa että mikä toi + merkki on? No se on vielä mysteeri, sillä TOP3+ ei olekaan ihan tavallinen -TO DO- lista sillä,

- se ei pakota sua mihinkään

- voit vapaasti vaihtaa järjestystä eli prioriteettejä

niin se + merkki, noh eilen aamulla ajellessani Terwa akatemiaa kohti pläjähti mieleeni että perskeles -TOP4- lista, sellainen se olla pitää

Siitä se sitten lähti ja päätin innovoida nuorison kanssa hieman lisää ja se oli sitten SIINÄ

TOP3+ jossa plus tarkoittaa että listan ylimmäiseksi tulee joku ylhäällä olevan kuvan teksteistä.

TOP3+ parhaat puolet

- pienellä vaivalla ajattelee ja tulee seuraavana päivänä tehtyä

-tekee aamusta tehokkaan, vaikka ei olisi menossakaan mihinkään

- onnistumisen tunne

Unelmakartan hyvät puolet

- omat asiat tulee lähemmäksi

- imurointi ketutti, näin kartan kaapin ovessa eikä ketuttanut enää niin paljon

- muistuttaa huonona aamuna omista hyvistä puolista

-palaillaan-

Pia

ps. BTW mulla on ikioma Kielipoliisi

APUA -kielipoliisin isku

Hyvää huomenta rakas lukijani, se että kirjoittaa lennokkaan hauskasti, ei tarkoita sitä että osaisi kielioppia kovinkaan hyvin. Muistan kouluaikojen piinaavat äidinkielen tunnit jolloin käsittelimme sanamuotoja ja opettelin niitä ulkoa, jotta pääsin kokeet lävitse. Ainekirjoitus on aina ollut mun juttu koska mielikuvitukseni on parhaimpina päivinä todella villi ja vapaa, mutta heikkouteni on oikeinkirjoitus ja varsinkin yhdyssanat sekä pilkut ja pisteet. Mutta älä luovuta lukija mun suhteen, koska olen etuoikeutettu ja saan tehdä töitä Terwa akatemian huippuyksilöiden kanssa, niin alan saada opetusta heidän suunnaltaan yhdyssanojen kanssa -OU JEE-

Tänään aamulla on poikkeuksellisesti kaksi julkaisua tämä kielipoliisin isku ja

Terwa akatemiassa lanseerattiin TOP3+ -keinosta parhain sä oot

-palaillaan-

Pia

Positiivinen Nainen & Chihuahuat parhaat kaverukset - sähkö skootterilla pissalenkille kesät talvet

Hyvää huomenta rakas lukijani, olen saanut kunnian tehdä tämän tarinan liikuntarajoitteisesta Margaretasta ja hänen chihuahua koiristaan Wandasta ja Jedistä. Tässä heidän tarinansa....

Olen liikuntarajoitteinen, sisällä käytän rollaattoria ja me ulkoilemme sähköskootterilla. Koirieni nimet ovat Wanda ja Jedi, ne ovat rodultaan chihuahua, mitä ei kyllä uskoisi, käyttäytymiseen kannalta. Wanda täyttää 8v 9.6. ja Jedi 6v 1.6. 

Koirat ovat antaneet ja opettaneet minua niin paljon, koska en pysty kävelemään montaa askelta. Mutta jos  koiria ei olisi, niin tuskin olisin kotona vaan olisin laitoshoidossa. 5 vuotta sitten piti hankkia pyörätuoli mutta en suostunut siihen ja hyvä niin.

Elämäni kuuluu näille karvakuonoille, puhun paljon niiden kanssa ja tämä minun pikku Wanda juttele tosi paljon minun kanssani. Molemmat ovat hyvin sosiaalisia, eikä mitään agressioon viittaavaa.

Ennen koirat nukkuivat vieressäni, mutta nykyään omissa sängyissään ja Wanda ei mene nukkumaan ennen kuin minä, mutta Jedi mene yleensä siinä klo 22.30 ja molemmat nukkuvat aamuun asti. 

Jos satun nukkumaan vielä klo 7.30 ne herättävät, mutta menevät takaisin nukkumaan. Käytän ventolinea hengitys vaikeuksiin ja spirivaa keuhko ahtaumaan. 

Kerran kun yöllä herättyäni henki ei oikein 

Kulkenut ja olin haukkonut henkeä noin 5 minuuttia niin Wanda kipitti hakemaan yöpöydältä ventoline piipun ja Wandan häntä heilui kun toi sen mulle. En oikein heti tajunnut tapahtumaa, mutta jälkikäteen Wanda kyllä sai kehuja. 

Wanda on tullut minulle 5 viikkoisena, eikä ole ikinä ollut hoidossa tai erikseen minusta ja Jedi oli 1.9kk kun tuli minulle. 

Aamu rutiinit alkaa noin klo 7-8 ja Wanda nouse heti kun kuulee ja tuntee kahvin hajun. Jedi nukkuu siihen asti kun puen päälleni ja tietää että nyt lähdetään lenkille. Talvi aikaan puen koiratkin, josta ne eivät oikein välillä pidä, mutta hyvin antavat pukea. Jedi hypähtää itse tuolille että voin paremmin pukea sen, sitten me lähdemme pariksi tunniksi ulos.

Taas uusi päivä lähtenyt käyntiin. Tehtiin aamu lenkki, ja nyt on aamiainen koirilla tarjolla

On niin iloa ja onnea kun on nämä pikkuset joista lyhyesti sanottuna joutuu huolehtimaan. Se on kyllä nämä kun huolehti minusta.

Tänään on skootterilla meno kauppaan ja minulla on melkein aina Wanda mukana. Salakuljetan hänet kantokassissa ja hän on jo vuosi tolkulla ollut mukana. Kerran kauppias näki ja tuumas että onpa söpö, luuli ensin että Wanda oli maskotti, mutta ei sen kummempaa, eikä pyytänyt poistumaan kaupasta. Nykyjään hymyile vaan kun tulemme, sillä en ikinä jättäisi koiraani kaupan ulkopuolelle. Ajatuksissani on pyörinyt koira baari ja jos terveys pysyy samanlaisena, niin jossain vaiheessa yritän sen toteuttaa. Se on minun haaveeni tällä hetkellä.

Tuhannet kiitokset Margareta, Wanda & Jedi teidän tarinasta ja kaikkea hyvää teille 💝

-palaillaan-

Pia

ps. aamulenkki taas pikku pikku pakkasessa

Eteenpäin*sano Mummo lumessa - MOROTTAMISEN VOIMA

Hyvää YSTÄVÄNPÄIVÄÄ rakas lukijani, terveiset reippaalta & raikkaalta aamulenkiltä, nyt edessäni tuoksuu vahva aamukahvi sekä herkullinen jogurtti annos, maustamatonta rahkaa, pellavansiemen rouhetta, auringonkukansiemeniä, jäisiä vadelmia... hitsit unohdin hunajan, mutta en nyt enää nouse sitä ottamaan koska olet kanssani tähän istahtanut.

Kiitos että saan kunnian lähteä juuri sinun kanssasi aarteen etsintään ja heti alussa joudun pyytämään anteeksi jos olen heikkoudessani antanut sinulle väärän kuvan, mutta emme etsi materiaa, vaan itseemme - omaan sisimpäämme piilotettua aarretta.

Olemme arvokkaita - hiottuja - hiomattomia - huippu kirkkaasti kimmaltavia. Kätkemme sisimpäämme aarteita, kuten kivi jonka sisästä löytyvät hiiliset möykyt hiotaan kimmeltävään loistoonsa ja ne muuttuvat timantiksi.

Timantti on kovaa, mutta ei kaikista suunnista eli silläkin on heikko kohtansa, kuten meilläkin ja timantit johtavat hyvin lämpöä sekä sen yhtenä symboliikkana tunnetaan kaiken kestävä rakkaus - itse käännän tuon symboliikan meihin itseemme.

*Jotta voit rakastaa - aloita se itsestäsi*

Timanttien poikkeuksellisen suuren valon taittokertoimen vuoksi valo heijastuu niissä hyvin pienissäkin tulokulmissa ja briljantin muotoon hiotut välkehtivät valossa kirkkaasti kaikissa väreissä.
Tämä on mielestäni siinä määrin kiehtovaa että timantti sopii vertauskuvaksi siitä millainen vaikutus saamallamme & antamallamme valonsäteellä on.

Aamun valonsäde on nimeltään "Hyvää huomenta", jota kutsutaan myös tervehdykseksi sekä toisen ihmisen huomioimiseksi, näiden vaatimattomien sanojen voima ilahduttaa suunnattomasti ja voi jopa pelastaa saajansa päivän ja mieti se voima on sinulla & minulla - mahtavaa.

Ollessani Eniro Finlandilla töissä vuosikausia, niin tervehdin iloisesti kaikkia joka päivä - aluksi uudet työntekijät vähän jopa pelästyivät, että ei saamari sanoiko joku jotain ja sopersivat oman vasta tervehdyksensä. Heh, toisinaan nuo aamun tapaamiset olivat jopa huvittavia, eihän ihmiset ole tottuneet että kukaan toivottelee huomenia, ensin pitää herätä että voi puhua.

Vuosien saatossa, jopa työyhteisömme aamun ruttunaamat sanoivat minulle hymyillen huomenta ja valitsivat tervehdyksensä jälkeen taas nuo tutut rutut naamallensa. Noiden vuosien aikana konttorillamme järjestettiin yhden kerran 

"Vuoden morottaja äänestys"

tulin tuossa äänestyksessä toiselle sijalla, voiton muutaman äänen erolla nappasi hyvä ystäväni IT-johtajamme. Tuon äänestyksen jälkeen aloin itse miettiä kuinka suuri merkitys kahdella vaatimattomalla sanalla ja niiden toistolla on. Toki jo ennen äänestystä sain joskus kivoja kommentteja hymyilevästä "morottamisestani"

*ota valonsäde auringosta ja osoita se kanssa kulkijaan*

Timanttien hiontaan muuten käytetään toisia timantteja, aivan kuten meidän ihmisten hiontaan osallistuu paljon lajitovereitamme, jokainen jättää jonkinlaisen merkin - ison tai pienen. Toisinaan timantteja löytyy myös joesta, jolloin vesi on lempeästi hionnut sen pintaa, tästä verkkokalvoilleni syntyy itsensä hemmottelut elämässä - kaikki se mistä tule mielihyvää - sinulle itsellesi - minulle itselleni.

Otetaanko yhdessä pieni hörppäys kahvia - mietiskellään mitä timantit ovat meille kertoneet? Rakas lukija - kiitos kun kuljit kanssani loppuun asti tämän morottamisen. kiitollisuuteni hipoo pilviä jos jätät viestin millaisia fiiliksiä kaffe hetkemme herätti sinussa.

Kuuntele Hymyni kaupassa - Pyydän anteeksi hienoista haparointia - mutta, ei editoitu, vaan aito

-palaillaan-

Pia

Meri pauhaa, ukkonen jylisee,
Apollo saapuu ja hymyy.
Ja katso! Ukkonen vaikenee,
tuul' laantuu, lainehet lymyy.
Hän hymyllä maailman hallitsee,
hän laululla valtansa vallitsee,
ja laulunsa korkea, lempeä on.
Lemmen voima on voittamaton.

(ote: Eino Leino - Hymyilevä Apollo)